Miksi teemme tätä työtä

Törmäsin jälleen myyntilauseeseen “kehitämme palveluitamme asiakaslähtöisesti”. Vaikka viesti on hyvä, lause sai aikaan pienen sisäisen irvistyksen. Vuonna 2019 tuntuu jo aika itsestäänselvältä, että tuotteita ja palveluita pitäisi ilman muuta kehittää asiakkaita kuunnelle ja heitä varten.

Asiakaslähtöisyys liiketoiminnassa on lyönyt voimallisesti läpi viime vuosina, mutta sen rinnalla kulkeva henkilöstökokemus ei ole vielä saanut ansaitsemaansa huomiota. Milloin näemme päivän, jolloin “kehitämme kulttuuriamme henkilöstölähtöisesti” saisi aikaan ajatuksen, että kyseessä on itsestäänselvyden toteaminen? Hyvinvoiva henkilöstö on hyvän asiakaskokemuksen edellytys ja kykenee tuottamaan erottuvia ja laadukkaita tuotteita ja palveluita.

Henkilöstökokemusta ei kuitenkaan vielä kehitetä läheskään samalla tarmokkuudella kuin asiakaskokemusta. Ja siksi meillä Workday Designerissa tehdään töitä niin kauan, että asia on korjattu.

Listasin syitä, miksi itse innostun töistäni joka päivä ja miksi me teemme sitä, mitä teemme.

Jotta ihminen olisi keskiössä

Olen innoissani tästä ajasta. Älykkäät koneet ja sovellukset vapauttavat aikaamme juuri inhimillisten vahvuuksien hyödyntämiseen. Samalla organisaatioissa keskiöön nousee ihmisen ainutlaatuiset ominaisuudet ja niiden ymmärtäminen. Prosessien sijaan meidän tulee paljon paremmin ymmärtää ihmisen kokemusta.

Jotta huomioisimme ihmiset yksilöinä

Johtaminen on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa täsmälleen sama toiminta tuottaa harvoin parhaan lopputuloksen. Siinä missä yksi työntekijä tarvitsee esihenkiköltä enemmän kannustusta, toinen saattaa kaivata apua tavoitteiden asettamiseen. Meidän pitäisi tunnistaa paljon paremmin näitä yksilöllisiä työn tekemisen esteitä ja mahdollistajia, jotta johtamisen ”palvelu” vastaisi paremmin sisäisen asiakkaan tarpeisiin.

Jotta suomalaiset oppisivat ihan joka päivä

Työntekijöitä pitäisi auttaa tunnistamaan strategisesti tärkeät osaamiset, jotka resonoivat ja motivoivat henkilökohtaisella tasolla. Näin osaamisten kehittymiselle löytyy paitsi vahva pohja, myös oikea suunta. Samalla osaamisesta tehdään tavoitteellista, yhteisöllistä ja arkipäiväistä. Tämä on menestyksen resepti tässä murrosvaiheessa, jossa elämme. Oppivat organisaatiot koostuvat oppivista ihmisistä. Oppiva ihminen on muutoskyvykäs ja pärjää isoissakin myllerryksissä.

Jotta työ olisi mielekästä

Olemme edelleen kiinni monissa teollisen ajan toimintavavoissa kuten kellokorteissa, tehottomissa palavereissa ja puolityhjissä toimistorakennuksissa. Meidän täytyy keksiä ja määritelä itse miten työtä tehdään digitaalisessa ajassa. Uuden oppimisen lisäksi meidän kannattaisi oppia pois monista perinteistä, jotka eivät enää palvele. Työn sujuvoittaminen ja modernien työvälineiden käyttäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja parantavat työn laatua. Palautuminen ja aivojen hyvinvointi eivät ole vain yksilön vaan koko työyhteisön asia, jota voidaan tukea fiksuilla työtavoilla.

Jotta emme olettaisi

Henkilöstökokemuksen kehittämisen pitäisi pohjautua aitoon henkilöstöymmärrykseen, aivan kuten asiakaskokemuksen kehittäminenkin pohjautuu dataan ja tutkittuun tietoon. Henkilöstökyselyt ovat usein hyvä alku, mutta ne jättävät usein paljastamatta henkilöstön todelliset kokemukset. Aitoihin kokemuksiin pääsee kiinni esimerkiksi syvähaastatteluilla.

Tässä me olemme iloisina ja valmiina tarttumaan toimeen. Hauskaa kevään ja työn juhlaa!

Tässä me olemme iloisina ja valmiina tarttumaan toimeen. Hauskaa kevään ja työn juhlaa!

Kokeilu on pieni tutkimusprojekti

Työn murros haastaa luovuuteen - uusien palveluiden lisäksi tarvitaan arjen innovatiivisuutta