Työntekijäkokemuksen muotoilu

Asiakaskokemukseen panostetaan, koska tyytymätön asiakas äänestää nopeasti jaloillaan. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se, että myös työntekijäkokemuksella on keskeinen merkitys yrityksen menestymisessä. Jo yli puolet suomalaisyrityksistä mainitsee suurimmaksi kasvun esteeksi osaajien löytymisen, ja osaajapula näyttäisi vain syvenevän tulevaisuudessa. Hyvistä osaajista on siis syytä pitää kiinni, sillä huonosti viihtyvä henkilöstö valitsee nopeasti toisen työnantajan, suuntaa motivaationsa muuhun kuin työhön tai osoittaa tyytymättömyyttään asenteellaan. Seuraukset ovat ilmeiset.

Työntekijäkokemusta kehitetään usein puutteellisten tietojen tai olettamusten varassa, ei henkilöstön todellisista tarpeista lähtien. Työntekijäkokemuksen mittaamiseen tarkoitetut kyselyt antavat yleiskuvan, mutta harvoin riittävän konkreettista ja syvällistä ymmärrystä työntekijöiden aidoista kokemuksista ja tarpeista.

Henkilöstökokemuksella on väliä niin kilpailukyvyn, tuottavuuden kuin työnantajamielikuvankin näkökulmasta.

Kartoitus työntekijäkokemuksesta

Siinä missä palvelumuotoilu auttaa ymmärtämään asiakkaan todellisia, usein sanoittamattomia tarpeita, muotoilun periaatteita voi käyttää myös henkilöstön todellisten tarpeiden ymmärtämiseen.

Muotoiluajattelu auttaa pureutumaan syvälle tyytymättömyyden (tai tyytyväisyyden!) juurisyihin ja erilaisten henkilöstöryhmien tarpeisiin. Kartoitus auttaa kohdentamaan panostuksia niihin asioihin, joilla on eniten vaikutusta työntekijäkokemukseen. Tulokset ovat hyvä pohja sisäisten palveluiden ja prosessien kehittämiselle.

Henkilöstö mukaan kehittämiseen

Kartoituksesta löydettyjen kehityskohteiden pohjalta henkilöstö on helppo ottaa mukaan ideoimaan luovia ratkaisuvaihtoehtoja. Kun henkilöstö vielä itse osallistuu ratkaisujen testaamiseen ja jatkojalostukseen pienten kokeilujen kautta sekä arvioimiseen valittujen reunaehtojen mukaan, löydetään ratkaisut, jotka toimivat varmasti käytännössä.

 
ikonit_uramuotoilu_2.png

Muotoiluajattelun vahvuudet

Kartoitus auttaa pääsemään kiinni henkilöstön aitoihin, usein sanoittamattomiin tarpeisiin ja ongelmiin.

Tarpeiden syvällinen ymmärrys auttaa ohjaamaan panostukset oikeisiin asioihin.

Henkilöstön osallistuminen ratkaisujen ideointiin, testaamiseen ja jalostamiseen lisää läpinäkyvyyttä ja varmistaa parhaiden ratkaisujen löytämisen, liiketoiminnan tarpeita unohtamatta.