Henkilöstökokemuksen kehittäminen

Siinä missä asiakas voi äänestää jaloillaan, onko teillä jo oivallettu, että myös henkilöstö voi valita? Jo yli puolet suomalaisyrityksistä mainitsee suurimmaksi kasvun esteeksi osaajien löytymisen, ja osaajapula näyttäisi vain syvenevän tulevaisuudessa. Hyvistä osaajista on siis syytä pitää kiinni, sillä huonosti viihtyvä henkilöstö valitsee nopeasti toisen työnantajan, suuntaa motivaationsa muuhun kuin työhön tai osoittaa tyytymättömyyttään asenteellaan. Seuraukset ovat ilmeiset.

Henkilöstökokemusta kehitetään usein puutteellisten tietojen tai olettamusten varassa, ei henkilöstön todellisista tarpeista lähtien. Henkilöstökokemuksen mittaamiseen tarkoitetut kyselyt antavat yleiskuvan, mutta harvoin riittävän konkreettista ja syvällistä ymmärrystä työntekijöiden aidoista kokemuksista ja tarpeista.

Henkilöstökokemuksella on väliä niin kilpailukyvyn, tuottavuuden kuin työnantajamielikuvankin näkökulmasta.

Miten muotoiluajattelu soveltuu henkilöstökokemuksen kehittämiseen?

Siinä missä palvelumuotoilu auttaa ymmärtämään asiakkaan todellisia, usein sanoittamattomia tarpeita, muotoilun periaatteita voi käyttää myös henkilöstön todellisten tarpeiden ymmärtämiseen.

Muotoiluajattelu auttaa pureutumaan syvälle tyytymättömyyden (tai tyytyväisyyden!) juurisyihin ja löytämään ongelmiin luovia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä henkilöstön kanssa. Kun henkilöstö vielä itse osallistuu ratkaisujen testaamiseen ja jatkojalostukseen pienten kokeilujen kautta sekä arvioimiseen valittujen reunaehtojen mukaan, löydetään ratkaisut, jotka toimivat varmasti käytännössä.

 
ikonit_uramuotoilu_2.png

Muotoiluajattelun vahvuudet

Henkilöstön aitojen tarpeiden ja ongelmien syvällinen ymmärrys auttaa ohjaamaan panostukset oikeisiin asioihin.

Luovien ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen yhdessä henkilöstön kanssa tukee osallisuutta, sitoutumista ja uusien näkökulmien löytämistä.

Henkilöstön osallistuminen ratkaisujen testaamiseen ja jalostamiseen lisää läpinäkyvyyttä ja varmistaa parhaiden ratkaisujen löytämisen, liiketoiminnan tarpeita unohtamatta.

Prosessi auttaa harjoittamaan käytännössä uudenlaista kulttuuria ja työelämätaitoja, kuten empatiaa, yhteistyötä, kokeiluja ja jatkuvaa kehittämistä.