Wilmasta kilahti uusi viesti ja tuoreena eskarilaisen vanhempana menin heti innokkaana lukemaan mitä koululla on tällä kertaa sanottavana. Viestiä lukiessa sain oivalluksen. Työntekijöiden oppimiskyvykkyyksien kehittäminen on tällä hetkellä lukuisien yritysten päänvaiva. Todellinen viheliäinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä.
Lähdin soveltamaan haasteeseen Workday Designersin työssä käytettävää muotoiluajattelun menetelmää, joka tukee luovien ratkaisujen löytämistä. Jos ongelmana on oppimisen tukeminen työyhteisössä, uutta ajattelua voisi innoittaa ajattelemalla työyhteisöä kouluna.
Siis, jos työyhteisö olisi koulu, miten siellä toimittaisiin?
Oppiminen nostettaisiin keskiöön, siitä puhuttaisiin aktiivisesti ja asetettaisiin oppimistavoitteita. Joka päivä ruokapöydässä kysyttäisiin: mitä opit tänään? Oppimista mitattaisiin ja seurattaisiin, ja siihen laitetuilla panoksilla oletettaisiin saatavan myös tulosta.
Ihmiskäsitys tukisi oppimista, kun jokainen nähtäisiin kehitys- ja oppimiskykyisenä, arvokkaana yksilönä. Ketään ei tuomittaisi huonoksi tai kykeneväksi vain siihen, millä tasolla he sillä hetkellä olisivat.
Esimiehet, learning coachit tms. ymmärtäisivät oppimista ja osaisivat hyödyntää erilaisia menetelmiä oppimisen tukemisessa. Se olisi heille määritetty keskeinen tehtävä. Oppiminen olisi monimuotoista, innostavaa ja ennakkoluulotonta.
Yksilölliset tarpeet otettaisiin huomioon oppimisen tukemisessa. Esimiehet olisivat kiinnostuneita tiimiläistensä kiinnostuksen kohteista, oppimistavoitteista ja -tavoista, ja auttaisivat jokaista yksilöä oman potentiaalinsa täydessä hyödyntämisessä.
Uteliaisuutta arvostettaisiin ja ruokittaisiin keskeisenä oppimisen ja menestymisen edellytyksenä. Maailmaa ei nähtäisi valmiina kokonaisuutena, jota hallitsevat tietyt lainalaisuudet, vaan loputtomien mahdollisuuksien tyyssijana, joka avaa itsensä uteliaalle tutkimusmatkailijalle.
Oppiminen olisi yhteisöllistä ja hauskaa, kun asioita tutkittaisiin yhdessä, toinen toistensa vahvuuksia hyödyntäen ja toinen toistaan tukien.
Oppimista ja jaksamista tuettaisiin riittävällä liikunnalla ja tauoilla. Välitunnit, yhteiset leikit ja ajatusten irrottaminen ihan muihin asioihin auttaisivat tavoitteiden saavuttamista.
Tämä lista syntyi nopean ideoinnin tuloksena ja sitä olisi varmasti voinut jatkaa vielä villimpiinkin sfääreihin. Kuten moni koulumaailmaa tunteva tietää, koulujenkaan todellisuus ei ole aina kuvatun kaltainen. Vaan se ei ollutkaan tehtävän tarkoitus. Tarkoitus oli innoittaa assosiaation kautta uusia ajatuksia työyhteisön kehittämisen avuksi. Seuraava askel olisi jalostaa ideoita konkreettisiksi teoiksi, kuten vaikkapa esimiesten oppimisvalmennukseksi.
Tällainen harjoitus ei ainoastaan tuota innovatiivisia ratkaisuja, vaan innostaa ja sitouttaa osallistujia ideoiden jalostamiseen ja käytäntöön viemiseen. Sillä maailma on pullollaan hyviä ideoita, valitettavan usein ne kuitenkin jäävät musteeksi post it -lapuille.
Osaamismuotoilu on konkreettinen prosessi organisaation oppimisen ja yksilöiden osaamisten kehittämiseen. Workday Designersin osaamismuotoilu pohjautuu design thinking -prosessiin, eli myös palvelumuotoilusta tuttuun käyttäjälähtöisen suunnittelun malliin. Samalla osallistujat oppivat design thinking -menetelmän hyödyntämistä elämän ja työelämän pirullisten ongelmien ratkaisemisessa sekä harjoittelevat työelämän tärkeitä metataitoja, joita me kutsumme muotoilijan mindsetiksi. Näitä ovat mm. uteliaisuus, näkökulman vaihtaminen, luovuus, radikaali yhteistyö ja sisu.