Monen modernin menestysyrityksen taustalla on tarina innovatiivisuudesta - siitä kuinka joku on osannut katsoa asioita täysin uudesta näkökulmasta. Uuden ajattelun tuloksena on syntynyt tuote tai palvelu, joka saa meidät ihmettelemään miksi kukaan ei tullut ajatelleeksi sitä aiemmin. Kaikki eivät toki voi olla luomassa iPhonen tai AirBnb:n kaltaisia menestystarinoita, mutta nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa meitä uuteen ajatteluun myös arkisemmassa kontekstissa.
Työn vaatimusten, työvälineiden ja asiakkaiden odotusten muutokset heijastuvat organisaatioiden sisälle ja natisuttavat perinteisiä organisaatiorakenteita, työtapoja ja johtamista. Tutut prosessit eivät enää tue työssä onnistumista, vaan ovat kankeita nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Uudet työvälineet tuntuvat kuormittavilta, kun ne kasataan entisten välineiden ja toimintakulttuurin päälle. Hitaat päätöksentekokäytännöt ja kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelu ovat räikeässä ristiriidassa ketteryyskeskustelujen kanssa.
Organisaatioiden uudistuminen on siitä pirullinen ongelma, että muutos edellyttää totutun kyseenalaistamista ja vanhasta poisoppimista. Samaan aikaan aivomme ohjaavat meitä totuttuihin uriin suojaten meitä siten liialta kuormittumiselta. Myös silloin, kun tietoisesti yritämme ideoida uutta ja nähdä asioita eri valossa, aivot ohjaavat meitä hyödyntämään opittua. Siitä kumpuavat ideointisessioista tutut “joo, mutta meillä tuo ei toimisi” tai taipumus tuottaa hyvin samankaltaisia ideoita.
Asioiden näkeminen uudessa valossa ja totutuista tavoista poisoppiminen on vaikeaa, kun aivot haraavat vastaan. Ei ole helppoa esimerkiksi muuttaa omaa johtamistaan silloin, jos on vuosien ajan tullut palkituksi ja ylennetyksi tietynlaisten toimintamallien tuloksena.
Asioiden näkeminen uudessa valossa, thinking outside the box, ei ole mikään luovien nerojen yksinoikeus, vaan paremminkin meidän kaikkien velvollisuus. Luovaa ajattelua pitää kuitenkin kultivoida. Useinkaan ei riitä, että päättää heitellä ideoita tai pyytää niitä muilta. Ilman tukea se voi jopa saada ihmiset lukkoon.
Seuraavassa muutama idea oman ja muiden ajattelun haastamiseksi.
Juttele sellaisen ihmisen kanssa, joka katsoo asioita luonnostaan eri näkökulmasta. Kuvaa tilannetta, kysymystä tai ideaa mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja anna toiselle vapaat kädet sen kyseenalaistamiseen. “Mikä tässä ideassa on vikana?” on vahva kysymys.
Tee empatiaharjoitus, jossa asetut työntekijän tai asiakkaan kenkiin. Pyri ymmärtämään miltä kokemus tuntuu, unohtaen oman tai organisaatiosi näkökulman.
Hae uusia ajatuksia asettumalla oman organisaatiosi ulkopuolelle. Laita päähän jonkun toisen hattu ja vapaudu siten omista rajoituksistasi. Kysy itseltäsi esimerkiksi mitä Richard Branson tekisi.
Haasta itsesi tai ryhmäsi tuottamaan mahdollisimman paljon ideoita. Aseta ideoille määrällinen tavoite, joka tuntuu älyttömältä ja unohda samalla laatukriteerit. Se pakottaa keksimään aivan uusia, hullujakin ideoita, joista voi jalostamalla syntyä helmiä.
Etsi uusia näkökulmia hakeutumalla uuteen ympäristöön. Mene työskentelemään coworking-tilaan tai asiakkaan tiloihin, käy tutustumassa kilpailijan toimintaan tai hae inspiraatiota aivan toiselta toimialalta.