Innovaation kaava

Haastattelimme hiljattain joukkoa tutkijoita innovatiivisuudesta. Esiin nousi selvä kaava. Ensin on jollain tasolla määritelty ongelma, jota tutkija on jo usein mielessään hieman pyöritellyt. Sitten jutellaan jonkun kanssa (usein hyvä keskustelukumppani on tuttu kollega), ja siitä ajatukset usein lähtevät eteenpäin. Kokeilu ja virheetkin kuuluvat olennaisesti prosessiin.

Myös innovaatioita yhdistävä asia nousi esiin: kahvi! Lähes kaikki haastatellut mainitsivat, että tällaisia kollegiaalisia ajatusten pallotteluhetkiä syntyy luontevasti kahvitaukojen yhteydessä. Tämä tukee myös omia havaintojani viiden vuoden takaa, kun kiersin vuoden ajan yrityksiä office nomadina. Parhaissa työpaikoissa juotiin kahvia (tai samppanjaa!) yhdessä. Kahvitauolla jaettiin paljon organisaation hiljaista tietoa, annettiin aivojen levätä tai hoidettiin pieniä juoksevia asioita rennossa ilmapiirissä.

Yhteisistä kahvitauoista ja kiireettömästä jutustelusta tuntuu valitettavasti tulleen harvinaista herkkua. Mobiili työ ja kiireiset aikataulut hajottavat organisaation usein viikoiksi taivaan tuuliin eikä yhteisiä hetkiä juuri ole. Asiakkaat, joita tapaamme viikottain ehtivät hädin tuskin lounaalle, saati sitten kahviTAUOLLE.

Kahvitaukoja ja muuta kiireetöntä “aikaa ajatella” pitäisi kuitenkin olla jos mielimme synnyttää jotain uutta. "Kyllä sitä tulosta syntyy paineenkin alla, mutta ei ne kyllä niitä innovaatioita ole", eräs haastateltu kiteytti.

Jos yrityksen menestys riippuu ajattelun laadusta ja innovaatioiden määrästä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että edellytykset ovat kunnossa. Kahvitauko ei välttämättä ole jokaisen yrityksen menestyksen mittari, mutta muotoiluajattelu voi tuoda paljon arvokasta työntekijäymmärrystä ja näkemyksen siitä, mitkä tekijät omassa organisaatiossa ovat työn kannalta keskeisiä edellytyksiä. Tältä pohjalta työympäristöä ja -tapoja voidaan kehittää (esimerkiksi yhdessä henkilöstön kanssa!), jotta yksilöt pääsisivät työssään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Olettaminen on hyvän työntekijäkokemuksen pahin vihollinen

Case: Osaamista kehittämässä Canterin kanssa