Miten hybridityötä johdetaan?

Paluu toimistolle alkaa häämöttää. Kun akuutti lounaansyömis- ja torsonnäkemisvaje on täytetty, on edessä hybridityö. Huoleni on, että tulevaisuuden työstä tulee yhtä kaaosta ilman selkeää suunnitelmaa. Tämä saattaa kuulostaa siltä, että yksinkertaisesta asiasta tehdään turhan vaikeaa, mutta näen merkkejä siitä, että joissain yrityksissä työntekijät komennetaan takaisin toimistolle vaikka etätyötkin ovat sujuneet hyvin. Toisissa hybridi taas tarkoittaa sitä, että työntekijät määrittävät ilman yhteistä sopimista missä töitä tekevät – pahimmillaan heidät on määrätty toimistolle X päiväksi viikossa. Tällöin vaarana on, että toimistolla istuu joukko ihmisiä Teams-palavereissa, ja he eivät edelleenkään kohtaa toisiaan.

Mitä työntekijät nyt odottavat?

Tutkimuksista tiedämme, että etätyöaika on sujunut pääosin hyvin – jopa niin hyvin, että tuskin palaamme aivan entisenlaiseen työnteon malliin. 90 prosenttia suomalaista toivoo saavansa jatkaa etätyötä ja yleisesti toiveena on työskennellä etänä noin puolet ajasta. Myös odotus työajan joustavuudelle on kasvanut. Odotus on niin vahva, että yhdysvaltalaistutkimukset kertovat karua kieltään siitä, että neljä kymmenestä on valmis vaihtamaan työpaikkaa, jos ei saa tehdä töitä etänä.

Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimus kertoo, että korona-ajassa on ollut paljon hyvää. Suomalaisilla työpaikoilla on nautittu aiempaa suuremmasta vapaudesta ja opittu uusia, parempia työtapoja. Toisaalta moni kokee jääneensä vaille esihenkilön tukea ja aivan liian moni on kärsinyt tai kärsii etätyöapatiasta. TTL:n tutkimus tukee kuitenkin ajatusta, että juuri hybrityöllä voidaan sekä ratkoa korona-ajan ongelmia että pitää kiinni erityisajan oivalluksista.

Työtä voi ja kannattaa muotoilla

Muotoiluajattelu on erinomainen lähestymistapa tähän(kin) tilanteeseen, jossa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua vaan jokaisen organisaation, ja kenties jopa jokaisen tiimin, työpäivät ja -viikot ovat omanlaisiaan. Hyvin muotoillut työpäivät tukevat yksilön hyvinvointia, tiimien yhteistyötä sekä koko organisaation tavoitteita eli työn tuottavuutta.

Näillä muotoilijan ajatuksilla onnistut

1) Työntekijäymmärrys

Kaiken kehittämisen pohjana pitäisi olla ajantasainen ymmärrys työntekijöiden kokemuksista. Nyt ei kysytä toiveita etätyöpäivien määrälle vaan kokemuksia, arvostuksia, oivalluksia. Nämä ovat pohja kaikelle kehittämiselle. Väitän, että tässä on organisaatioissa puutteita ja McKinseyn tutkimuksen mukaan johdon ja työntekijöiden ajatukset tulevaisuudesta poikkeavat merkittävästi toisistaan. Työtä ei kannata suunnitella olettamusten varaan vaan nyt on aika koota opit menneestä ja toiveet tulevasta.

2) Työtä kehitetään työn ja sen tekijän ehdoilla

Työtä on monenlaista ja toimimme erilaisissa verkostoissa. Jokaisen tulisi nyt pysähtyä pohtimaan millaisia reunaehtoja oma tiimi, elämäntilanne ja asiakkaat asettavat työlle. Toimivat työpäivät ja -viikot rakentuvat näiden yhdessä määriteltyjen reunaehtojen varaan. Jos tiimille esimerkiksi luottamus on olennaisen tärkeää, täytyy ratkaista miten sitä rakennetaan ja vaalitaan.

3) Luovuus

Jos joku olisi sanonut, että siirrymme etätyöhön yhdessä yössä, kukaan ei olisi uskonut. Nyt on oivallinen mahdollisuus ehdottaa yhtä villejä ideoita tulevaisuuden työtavoiksi. Tulevaisuuden työtapoja ei ole vielä keksittykään, me saamme keksiä ne itse! Kannattaa myös pitää mieli avoimena ratkaisujen suhteen. Esimerkiksi luovuus ja luottamus voivat toteutua myös digitaalisissa ympäristöissä eikä toimisto itsessään ole tae näiden toteutumisesta. Tarvitsemme luovia ratkaisuja, kun lähdemme vahvistamaan esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointia tai yhteenkuuluvuuden tunnetta tai ylipäätään yrityskulttuuria.

4) Tee + ajattele

Tuumasta toimeen! Miten voisit kokeilla uutta toimintatapaa mahdollisimman nopeasti? Kukaan ei olisi uskonut, että korkeassa asemassa olevat johtajat ja virkamiehet antavat haastatteluita iltauutisiin kotinsa saunasta, mutta iso koo opetti, että niinkin voi tehdä! Tällainen kokeiluasenne olisi ensiarvoisen arvokasta pitää mukana myös nyt, kun siirrymme taas uuteen vaiheeseen työelämässä.

5) Kill your darlings

Yhtä tärkeää kuin kokeileminen on typerien toimintatapojen tappaminen. Keskustelkaa rehellisesti siitä mikä toimii ja mikä ei. Toimivat käytännöt saattavat vaatia useammankin iteraatiokierroksen. Työtavat vaativat usein myös kompromisseja ja se tarkoittaa kipeitäkin keskusteluita työyhteisöissä. Vaalikaa luottamusta, avoimuutta ja yhteisiä tavoitteitanne, jotta löydätte yhdessä kaikille toimivat ratkaisut!

6) Muutos tapahtuu hitaasti

Etätyö oli mahdollista jo 90-luvulla, mutta tarvitsimme globaalin pandemian, jotta kulttuuri muuttui. Olemme suuren työn murroksen äärellä ja tämä on vasta alkua. Kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta me voimme itse olla muutoksen puikoissa ja luoda sellaista työelämää, joka sopii meille.

––

Gartnerin mukaan 55 prosenttia työntekijöistä harkitsee parhaillaan työpaikan vaihtoa. En ole löytänyt aiheesta kotimaista dataa, mutta veikkaukseni on, että työpaikoille palaa Suomessakin muuttunutta väkeä. Korona on tarjonnut etäisyyttä omaan työhön ja työyhteisöön. Jos oma työ ja työyhteisö ei vedä puoleensa, osaajat saattavat nyt vaihtaa työpaikkaa. Johtajat, olkaa siis hereillä! Pitäkää huoli työntekijöistänne, tarjotkaa heille suunta, vapautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta – ne kannattelevat teitä aina!

***

Kiinnostaako aihe? Tervetuloa Workday Designersin ilmaiseen webinaariin "Miten johdan hybridityötä?" keskiviikkona 15.9. klo 8.30-9.30. Mukana Workday Designersin työpäivämuotoilijat Aku Varamäki ja Paula Helle sekä tunnekouluttaja, tietokirjailija Camilla Tuominen. Ilmoittautumiset täällä: https://www.workdaydesigners.com/webinaari-1592021

Hyvä työntekijäkokemus kestää organisaation läpivalaisun

Miten edelläkävijät ratkovat osaajapulaa?