Henkilöstöprosessien ja -palveluiden kehittäminen henkilöstöä ymmärtämättä on kuin…
…vaatteiden räätälöinti asiakasta kuulematta ja vaatetta sovittamatta.
Tämän parempaa analogiaa en onnistunut keksimään, mutta pointti on kirkas: käyttäjien tarpeiden ymmärrys on onnistuneen kehittämisen ytimessä. Silti, niin ilmeiseltä kuin tämä tuntuu, ajatuksen vieminen käytäntöön jää usein toteutumatta. Miksi?
Yksi syy, johon monesti törmäämme, on se, että organisaatioissa oletetaan henkilöstön tarpeiden olevan jo tiedossa. On tehty henkilöstökyselyitä tai henkilöstön tarpeiden ajatellaan olevan jonkinlaista yleistietoa. Tällaiseen ymmärrykseen luottaminen saattaa kuitenkin johtaa harhaan ja sitä usein värittävät henkilön omat käsitykset asioista. Jos halutaan tehdä vaikuttavaa kehittämistä, tarvitaan syvällisempää näkymää juuri kehitettävästä aiheesta ja siihen liittyvistä kokemuksista ja tarpeista. Osaava tutkija pääsee käsiksi myös pinnan alla piileviin tarpeisiin, joita ihmiset eivät välttämättä osaa itsekään suoraan sanoittaa. Ymmärryksen kartuttamiseen kannattaa siis todella panostaa. Se voi tarkoittaa esim. rekryprosessin kehittämistä tutkimalla eri sidosryhmien (kandit, rekrytoivat esihenkilöt, rekryjoijat) kokemuksia tai oppimisen tukemista tunnistamalla tutkimukseen pohjautuvia oppijapersoonia.
Toinen haaste liittyy siihen, että olemassa olevia prosesseja ja käytäntöjä on vaikea kyseenalaistaa. Olemme niin tottuneita tekemään asiat tietyllä tavalla tai pyörittämään vakiintuneita prosesseja, että emme enää muista kysyä, mikä tietyn prosessin tai käytännön alkuperäinen tavoite olikaan ja mahtaako se toteutua. Esim. kehityskeskusteluprosessi nähdään niin vakiintuneena ja pyhänä, että sitä osataan kehittää lähinnä lomaketta viilaamalla. Samalla moni käyttäjä kokee prosessin raskaaksi ja hyödyn vähäiseksi. Olisiko aika ottaa askel taaksepäin ja uskaltaa pohtia parhaita keinoja kehittymisen tukemiseen ihan puhtaalta pöydältä?
Kolmas kysymys, joka usein jarruttaa kehittämistä on kehitettävien asioiden kompleksisuus. Esimerkiksi viime vuosina lisääntyneet jaksamisen ja mielenterveyden haasteet ovat kompleksisia haasteita, joiden ratkomiseen ei ole hopealuoteja, ja joissa pelkkä oireiden hoitaminen ei riitä. Ennaltaehkäisevä työ edellyttää ymmärrystä haasteiden juurisyistä ja niihin pääsee käsiksi tutkimuksellisin keinoin. Esimerkiksi taiten tehdyt työntekijähaastattelut auttavat ymmärtämään kuormitusta ja työkykyä heikentäviä tekijöitä ja löytämään vaikuttavia ratkaisuja.
Kaikki nämä kehittämisen esteet ovat täysin ymmärrettäviä, mutta yhtä lailla täysin ylitettäviä. Käyttäjälähtöinen kehittäminen on vaikuttavaa ja palkitsevaa ja tarjoaa mahdollisuuksia luoda käyttäjiä tukevia ja ilahduttavia palveluita ja prosesseja.
Olemme erikoistuneet käyttäjälähtöiseen henkilöstökäytäntöjen kehittämiseen, joten otathan yhteyttä, jos voimme olla avuksi.