Mitä tapahtuu, kun kaupungissa perutaan kaikki palaverit? - Case Akaan kaupungin varhaiskasvatus
LYHYESTI:
Tarve: Akaan kaupungin varhaiskasvatuksessa haluttiin puuttua korkeisiin sairauspoissaoloihin ja pienentää henkilöstön työkyvyttömyysriskiä.
Ratkaisu: Yhteistyössä Workday Designersin kanssa rakennettiin osallistava prosessi, jossa henkilöstö pääsi itse kehittämään työkykyä tukevaa kulttuuria, muotoilemaan arjen toimintatapoja ja ratkomaan kuormitustekijöitä.
Tulokset: Projektin jälkeen sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi suhteessa vertailujaksoon ja erityisesti mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Kulttuuri on kehittynyt ja ilmapiiri parantunut.
Mitä tehdä, kun henkilöstön keskimääräiset sairauspoissaolot ovat karanneet reilusti muun organisaation tasoa korkeammalle? Akaan kaupungin varhaiskasvatuksessa ei jääty voivottelemaan tilannetta, vaan haasteeseen päätettiin tarttua rohkeasti ja koko henkilöstöä osallistavalla tavalla. Työeläkevakuuttaja Kevan tukemaan kehityshankkeeseen kumppaniksi valikoitui Workday Designers.
Tavoitteena hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri
Yhteistyön alkaessa Akaan varhaiskasvatuksessa oli taustalla paljon muutoksia, jotka olivat kuormittaneet henkilöstöä. Arjessa koettiin kiirettä, vaikeutta tauottaa työtä, tiedonkulun puutteita sekä toimimattomia toimintatapoja. Lisäksi resurssien koettiin jakautuvan epätasaisesti ja henkilöstö kaipasi enemmän tukea esihenkilöiltä.
Moninaisia haasteita lähdettiin ratkomaan tavalla, joka antoi työntekijöille itselleen avaimet oman työnsä muotoiluun ja arjen kipukohtien taklaamiseen. Tavoitteena ei ollut vain yksittäinen kokeilu, vaan pysyvästi työhyvinvointia tukevan kulttuurin rakentaminen.
Projektin neljä vaihetta:
Ymmärrys ja tavoitteet: Koko henkilöstön yhteisessä työpajassa määritettiin tavoitekulttuuri sekä tunnistettiin työn voimavara- ja kuormitustekijät.
Ideointi: Workday Designers muotoili työpajasta saadun ymmärryksen pohjalta ehdotuksia uusista, työkykyä tukevista toimintatavoista.
Kokeilut arjessa: Kutakin päiväkotia edustavat kehittäjät jalostivat ideoita omaan arkeensa sopiviksi ja lähtivät kokeilemaan niitä käytännössä.
Vakiinnuttaminen: Kokeiluista saatujen oppien pohjalta toimintatapoja hiottiin edelleen, ja parhaat kokeilut vakiinnutettiin osaksi pysyvää toimintakulttuuria.
Luvan antaminen muutti arjen suunnan
Yksi projektin merkittävimmistä vaikutuksista oli kehittämisen tekeminen näkyväksi ja sallituksi. Vaikka arjen parantaminen on aina toivottavaa, projekti antoi henkilöstölle selkeän luvan pysähtyä ja puhua asioista avoimesti.
Projektin aikana työyhteisöissä muun muassa peruttiin kaikki palaverit ja luotiin vaihtoehtoisia keinoja tiedon jakamiseen, kehitettiin ruuhkaisten aamuhetkien työnjakoa, rauhoitettiin ruokailuhetkiä uudenlaisella toimintatavalla sekä parannettiin työn tauottamista.
Päiväkodeissa saavutetut tulokset näkyvät suoraan arjen sujuvuudessa ja työssä jaksamisessa. Henkilöstön kokemuksissa korostuivat erityisesti:
Työrauhan paraneminen ja parempi vuorovaikutus työntekijöiden välillä.
Mahdollisuus keskittyä olennaiseen eli lapsiin ja lapsiryhmien toimintaan.
Kiireen tunteen vähentyminen toimivampien rakenteiden ansiosta.
"Kaikki tämä kehittäminen olisi ollut mahdollista ja toivottavaa ilman projektiakin, mutta sen myötä tekeminen sai ikään kuin virallisen luvan. Asiat on saatu paremmin auki puhutuiksi ja näkyviksi kaikille."
"Projektin lopputapaamisesta huokui positiivinen asenne toimintakulttuurin kehittämistä kohtaan ja pääsimme iloitsemaan onnistumisista. Projektin jälkeenkin on nähtävissä, että ilmapiiri on muuttunut ja kokeilukulttuuri jäänyt elämään."
– Killi Jokila, varhaiskasvatuspäällikkö, Akaan kaupunki
Vaikuttavat tulokset: Sairauspoissaolot laskuun ja työterveyden huoli helpotti
Projektin vaikutukset eivät jääneet vain hyvän mielen tasolle, vaan ne näkyvät selvästi myös numeerisissa mittareissa ja ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioissa.
Projektin aikana ja sen jälkeen sairauspoissaolot ovat vähentyneet varhaiskasvatuksessa keskimäärin 6,1 päivää henkilöä kohden jo kahden kvartaalin ajan seurantajaksoon verrattuna. Erityisen merkittävää on ollut mielenterveysperustaisten sairauspoissolojen selvä väheneminen.
Myös työterveyshuollosta saatu viesti vahvistaa käänteen: varhaiskasvatuksen tilanne ei näyttäydy heidän vastaanotoillaan enää huolestuttavana samalla tavalla kuin ennen projektin alkua.
"Nämä tulokset antavat todella myönteisen signaalin projektin vaikutuksesta henkilöstön työkykyyn. Projektiryhmän lopputilaisuudessa välittyneet kokemukset ja poissaolotilaston muutos osoittavat, että olemme oikealla polulla."
– Marjo Aho-Mantila, työhyvinvointikoordinaattori, Akaan kaupunki
“Teimme projektin aikana pieniä muutoksia, joilla on kokoaan paljon suurempi merkitys.”
– Killi Jokila, varhaiskasvatuspäällikkö, Akaan kaupunki

