Elämme historiallisia aikoja, kun neljäs teollinen vallankumous etenee myös suomalaissa organisaatioissa. Kehitys tapahtuu joskus vaivihkaa ja joskus rytinällä, mutta lopputulos on sama: työ muuttuu.
Tekoälyssä on potentiaalia valtavaan tuottavuusloikkaan, mitä Suomi kipeästi tarvitsisi. Arvioiden mukaan generatiivinen tekoäly voi tehostaa työtä jopa 56 prosenttia. Mutta kuka työn tuottavuuden kehityksestä hyötyy? Kun tekoälyä marssitetaan organisaatioihin, olisikin tärkeää pitää mielessä, että myös tekoälyn ajassa työn tuottavuus ja työhyvinvointi ovat erottamaton pari ja tekoälyllä voi olla merkittävä rooli myös työntekijäkokemuksen parantamisessa. Parhaimmillaan tekoäly palveleekin ihmistä – ei toisin päin.
Lisää älyä tänne ja äkkiä!
Tekoäly (AI) herättää monissa mielessä pelkoja työpaikkojen katoamisesta. Työpaikkojen katoaminen onkin varmasti osatotuus, mutta kokonaisuus lienee moninaisempi ja lähempänä Daugherty & Wilsoninin (2018) kuvailemaa mallia: tekoäly luo valtavasti uudenlaista työtä ja sen tärkein rooli on augmentoida eli vahvistaa ihmisen kyvykkyyksiä. Tekoäly voi toimia ihmiselle supervoimana, joka automatisoi rutiinitehtäviä, analysoi valtavia datamassoja ja tarjoaa ennennäkemättömiä oivalluksia. Tämä vapauttaa inhimillisen potentiaalin kohdentamisen siihen, missä ihminen on parhaimmillaan: luovuuteen, kriittiseen ajatteluun, empatiaan ja monimutkaiseen ongelmanratkaisuun. Yhdessä ihminen ja älykäs kone voita yltää mahtaviin tuloksiin ja siksi meillä on syytä haluta Suomeen lisää tekoälykkäitä organisaatioita.
Mutta miten varmistamme, että tämä uusi supervoima johtaa sekä tuottavuuteen että hyvinvointiin? Vastaus piilee muutamassa keskeisessä tekijässä, jotka ovat entistäkin tärkeämpiä tekoälyn aikakaudella:
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Parhaimmillaan tekoäly antaa ihmiselle supervoimia.
Tekoäly vapauttaa aikaa merkityksellisiin tehtäviin
Kun tekoäly ottaa hoitaakseen toistuvia ja mekaanisia tehtäviä, ihmisen työstä voi tulla entistä merkityksellisempää. Työntekijät voivat keskittyä tehtäviin, jotka vaativat heidän ainutlaatuista osaamistaan ja jotka tuottavat aidosti lisäarvoa.
Tekoäly voi vapauttaa aikaa rutiineista, jolloin työntekijät voivat syventyä ongelmanratkaisuun, strategiseen suunnitteluun ja asiakassuhteisiin. Se voi myös auttaa visualisoimaan työn vaikutuksia, jolloin oman panoksen merkitys konkretisoituu. Kun työ tuntuu merkitykselliseltä, työntekijän motivaatio kasvaa, työn imu vahvistuu ja stressi vähenee. Tämä johtaa parempaan tuottavuuteen.
Haasteensakin rutiinitehtävien katoamisessa on: miten käy heidän, joiden työ on ollut juuri rutiinitehtävien tekemistä ja jotka ovat nauttineet näistä töistä? Vastuullinen työnantaja pyrkii pitämään kaikki mukana kehityksessä. Toisaalta hekin, jotka iloitsevat rutiinitehtävien katoamisesta, saattavat kohdata uudenlaisia työhyvinvoinnin haasteita, kun työtehtävät ovatkin aiempaa kompleksisempia ja vaativat jatkuvaa ongelmaratkaisua. Jos työpäivät ovatkin jatkuvaa tykiittelyä, tarvitaan ehkä uudenlaisia käytäntöjä, jotka tukevat palautumista työpäivän aikana.
Tekoäly haastaa oppimaan ja kehittymään
Tekoäly muuttaa työn luonnetta, mikä tekee jatkuvasta oppimisesta välttämätöntä. Parhaimmillaan tämä on koko työyhteisölle jännittävä mahdollisuus kehittää uusia taitoja ja pysyä kehityksen eturintamassa.
Paitsi että tekoäly pakottaa oppimaan, se voi tukea uuden oppimisessa. Tekoälyn avulla voidaan personoida oppimispolkuja, tunnistaa osaamisvajeita tai tarjota räätälöityjä koulutusmateriaaleja erilaisille oppijoille.
Ihminen kouluttaa tekoälyä, selittää sen toimintaa ja ylläpitää sitä – tämä on uutta, arvokasta työtä. Mahdollisuus oppia ja kehittyä ylläpitää mielenkiintoa työtä kohtaan, lisää itseluottamusta ja ehkäisee boreoutia. Uusien taitojen hallitseminen tekee työntekijästä tuottavamman ja valmiin tulevaisuuden haasteisiin.
Voisiko tekoäly parantaa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä?
Vahva yhteisö tarjoaa tukea, jakaa tietoa ja auttaa sopeutumaan muutoksiin. Etätyön ja digitaalisten ratkaisujen myötä on entistä tärkeämpää panostaa työyhteisön yhteisöllisyyteen, ajattelun ja kokemusmaailmojen diversiteettiin ja työyhteisön inkluusioon. Työ onkin yhä useammin kompleksisten ongelmien ratkaisua moninaisissa tiimeissä, joissa yhteisen ajattelun ja rakentavan konfliktoinnin merkitys korostuu.
Vaikka tekoäly voi automatisoida osan vuorovaikutuksesta (esim. chatbotit), se voi myös vapauttaa aikaa aidolle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Tässä on merkittävä mahdollisuus hyödyntää tekoälyä hyvinvoinnin tukemiseen.
Tekoälyn ajassa ihminen saa olla korostetusti ihminen.
Hallinnantunne murroksen keskellä
Työntekijän autonomia eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tekemiseen on kriittinen tekijä hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Tekoälyn aikakaudella tämä voi tarkoittaa työntekijän kykyä hyödyntää tekoälyä omalla tavallaan ja räätälöidä työtään sen avulla.
Tekoäly voi tarjota esimerkiksi työkaluja ja oivalluksia, joiden avulla työntekijä voi itse optimoida omaa työtään, aikatauluaan ja työskentelytapojaan. Se voi antaa työntekijälle enemmän hallintaa ja joustavuutta. Kun työntekijä kokee hallitsevansa työtään ja pystyvänsä tekemään itsenäisiä päätöksiä, stressi vähenee ja työ on sujuvaa.
Tekoäly ja työn murros: hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä
Tekoälyn aikakaudella menestyvät ne organisaatiot, jotka näkevät työhyvinvoinnin ja tuottavuuden erottamattomana parina.
Parhaat organisaatiot hyödyntävät tekoälyä strategisen kilpailukyvyn vahvistamiseen myös työntekijäkokemuksen saralla. Tällöin kyse ei ole vain siitä, että organisaation prosessit on hiottu huippuunsa tai kulut karsittu minimiin vaan tekoälyn tarjoamat tuottavuushyödyt näkyvät myös työntekijöille. Parhaimmillaan tekoäly tukee ihmisten hyvinvointia työn arjessa poistamalla kuormittavia työtehtäviä ja tukemalla aikaansaamista, oppimista ja yhteisöllisyyttä.