Työterveyslaitos ja Suomen Ekonomit nostivat tällä viikolla esiin tärkeän aiheen: asiantuntijoiden tarpeen palautua työstä.
Siinä, missä ymmärrämme oikein hyvin, että väsynyt lihas tarvitsee lepoa, unohdamme työelämässä usein, että myös aivot tarvitsevat palautumista ja lepoa. Hyvinvointi ja työteho laskevat, jos työpäivät toistuvasti venyvät.
Asiantuntijan työajat -tutkimuksen mukaan asiantuntijoista 79 prosenttia kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.
Myös meidän havaintomme on, että moni asiantuntijan kokee, että työ edellyttää jatkuvaa läsnäoloa. Tässä asiantuntijan kokemus ja todellisuus eivät kuitenkaan aina kohtaa. Siinä missä työntekijän kokemus on tosi, moni työasia voisi todellisuudessa aivan hyvin odottaa seuraavaan työpäivään.
Tämän ristiriidan vuoksi pyrimme työpäivämuotoiluprojektissamme tuomaan näkyväksi työn todellisia vaatimuksia, menestystekijöitä, sekä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat työn tekemistä ja työn imun kokemista. Tiedotteessa muistutetaan, että "työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa." Näitä pehmeitä asioita kannattaa tavoitella!
Suunnittelemalla yksilöllisiin ja työyhteisön tarpeisiin vastaavia työpäiväkäytäntöjä voidaan tukea työntekijöiden jaksamista, mutta myös sitoutumista työhön. Pienetkin joustot työajassa voivat helpottaa työntekijän arkea merkittävästi, ja odotuksista ääneen puhuminen yleensä auttaa oivaltamaan, että kaikkea ei tarvitse tehdä heti.